Arjessa mukana..

Jaahas, poika kotona, välipalat tehty ja nautittu. Paahtista ja väliin jauhelihaa ja juustoa, sit parilaan ja vot, hyvää tuli.. Koulussa oli pari herranterttua tuuppinu Roopea ja R sai arestia, nää tönijät ei saanu mitään. Kävin avautumassa apulaisreksille ja poikien opettajalle aiheesta. Katotaan mitä vaikuttaa? Palaillaas tuonnempana..

Nonni, kaupunkikierros tehty. Ei mitään muuta ku vettä ja loskapaskaa.. Kevyt lounas seuraavaksi ja samalla odottelen kruununprinssiä koulusta kotiin. Siitä sitten kauppaan ja kotihommien kimppuun. Korealainen sisäkkö aloittaa näillä minuuteilla päivittäisen urakkansa. Se on muuten loistava apuri.. 

Huomenta Aamupala on nautittu ja Roope ohjattu koulutielle. Täällä Hervannassa on yöllä ollut jonkinlainen myteri, lumet on sulaneet lähes kokonaan pois. Eipä haittaa.. ansaitulla arkivapaalla mennään tämä maanantai. Tämä teelmys on ensimmäinen blogikirjoitukseni koskaan, toivon jos luet tätä, että hyväksyt minut ja poikani arkielämän sellaisena kuin se on. Tekstissä on ehkä kirjoitusvihreitä, mutta anna olla, ne ovat omiani.. Asustelen siis Hervannan kaupunginosassa poikani Roopen kanssa. Hän on ekaluokkalainen ja itse olen vuorotyötä tekevä lähivanhempi. Jäljelläolevia ystäviä on muutama, kavereita muutamia, loput ketkä tunnen ovat jotain noiden lisäksi. En juurikaan käy baareissa, enkä muutenkaan oikein missään. Harrastan satunnaisesti nettideittailua, ainoastaan havaitakseni kuinka raadollista ja ulkonäkökeskeistä sekin on. Olen melko suorapuheinen ja avoin, aatteiltani isänmaallinen ja suvaitseva, mutten kuitenkaan suvakki. Olen entinen rekkakuski, sittemmin kuljetussuunn...